Arkipäivän kestävyys on merkki siitä, että elämästä nauttiminen on helpompaa. Jos elää nojatuolielämää, kunnon puuttumista ei välttämättä huomaa. Mutta kun poistuu kodin ja työpaikan väliseltä reviiriltä, fyysinen kunto (tai sen puute) tulee näkyväksi. Sen huomaa heti, kun jaloilla seisomisen määrä ylittää tutut rajat.
Ensin hengästyttää. Vauhti hidastuu ja hidastuu, kunnes etenemistä tuskin huomaa. On pakko pitää taukoja, että hengitys tasaantuu, ja istua mihin vain istumiseen sopivaan, kun jalat eivät tunnu jaksavan.
Samaan aikaan puheen sävy alkaa muuttua. Ensin pientä kitinää, sitten varsinaista valitusta. Kuumaa, kylmää, liukasta. Kivistä, tylsän tasaista, liian mäkistä. Ihan hullun hommaa, ei olisi pitänyt lähteä.
Kun liikunta rasittaa, aivot lähtevät mukaan ja vaikuttavat jaksamisen tunteeseen. Kun rasituksen tunne kasvaa, alkavat aivot tuottaa ikäviä ajatuksia. Ne pullahtavat ulos ensin sanoina itselle ja sitten lauseina muille. Ei. Jaksa. Ei. Järkeä. Ei olisi pitänyt tällaista. Lopetetaan. Siinä voi lietsoa itsensä kierteeseen, josta ei pääse eroon kuin luovuttamalla.
Liiku siis sen verran, että jaksat kävellä pidemmälle kuin lähimmälle bussipysäkille ja nousta enemmän kuin viisi porrasta. Saat tilaisuuden nähdä uutta, toisenlaisia maisemia ja erilaisia ihmisiä. Annat samalla itsellesi lisää voimia ja kiinnostusta arkipäivään.
Lue lisää Mielenmaisemia:
Aktiivisuus, Uudistuminen, Yllätykset, Mielialan muutos, Haltioituminen, Äänet, Hiljaisuus, Aika, Pyöräily, Yhteisöllisyys, Kuuntelu, Ystävällisyys, Avuliaisuus, Tervehtiminen, Vapaus, Kiireettömyys, Unohtaminen, Rentous, Rauhallisuus
