Puhun, kirjoitan ja valmennan. Tietokirjailija, työnohjaaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, ultrajuoksija ja matkapyöräilijä.

Luottamus

Luottamuksen ytimessä

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Oletko joskus pysäh­tynyt miet­timään, mistä luot­tamus koostuu? Ehkä et, mutta tiedät kyllä varsin hyvin, miltä luot­tamus tuntuu. Se on lämpöä, joka syntyy ihmisten välille ja molem­min­puo­lista halua jakaa aja­tuksia ja koke­muksia. Se on uskal­lusta puhua avoi­mesti sel­lai­ses­takin, joka tuntuu vai­kealta. Silloin luot­ta­muk­sesta ei tar­vitse edes puhua, sillä sen tuntee koko kehossaan. 

Luot­tamus ei synny tyh­jiössä, vaan se rakentuu teoista, suh­tau­tu­mi­sesta ja kai­kista niistä pie­nistä het­kistä, joissa koh­taamme toi­semme. Sen huomaa tavassa puhua, kuulee äänen­sä­vystä ja näkee ilmeistä, eleistä ja sanat­to­masta vies­tin­nästä. Mitä lähei­sempää ja luon­te­vampaa yhdessä ole­minen on, sen nopeammin luot­tamus alkaa syntyä. Ja päin­vastoin: jos olo tuntuu han­ka­lalta, ei luot­ta­muskaan saa tilaa.

Luot­tamus kasvaa hitaasti mutta sen voi menettää nopeasti. Eikä luot­tamus pysy hen­gissä ilman vas­ta­vuo­roi­suutta. Siksi kaikki se pieni ihmisten välinen on niin tar­peel­lista: yhteyden otta­minen, kes­kit­ty­minen kuun­teluun, kiin­nos­tuksen osoit­ta­minen ja aut­ta­minen juuri silloin, kun sitä tar­vitaan. Ja tie­tenkin hymy, kos­ketus ja se, että kum­pikaan ei jää odot­te­lemaan, että toinen kyllä ottaa yhteyttä sitten kun on jotain asiaa.

Sillä luot­ta­muk­sessa ei ole niinkään kyse asioista kuin suh­teista. Asiat voivat olla ihan hyvällä tolalla samaan aikaan kun luot­tamus on jo alkanut rapautua. Siihen ei tarvita kuin se, että kiire alkaa vallata mielen ja toinen unohtua. Vas­taa­minen vii­västyy, kes­kus­telut muut­tuvat lyhyt­sa­nai­siksi eikä aikaa enää meinaa löytyä tapaa­mi­selle. Puhu­mat­takaan siitä, jos tuntee tul­leensa ohi­te­tuksi, syr­jäy­te­tyksi tai jää­vänsä vaille vastakaikua.

Silti luot­ta­muk­sella on tai­pumus pysy­tellä pitkään pin­nalla, sillä on vaikea uskoa, että joku sel­lainen, jonka kanssa on syn­kannut tai yhteistyö on sujunut, pet­tääkin luot­ta­muksen. Saattaa mennä pitkään, ennen kuin oikeasti uskoo, että suh­teessa on tapah­tunut muutos, ja aiemmin niin itsestään selvä luot­tamus on alkanut hei­kentyä. Luot­tamus ei elä yksi­puo­lisena vaan se vaatii saman molem­milta. Kum­mankin pitää sekä voida luottaa että olla luot­ta­muksen arvoisia.

Soita 000 000 0000