Kirjani
Organisaatiodramaturgialla toimiva työyhteisö
Organisaatiodramaturgiassa tarkastellaan työyhteisöjen näyttämöitä dramaturgin silmin, vuorovaikutuksen, johtamisen ja yhteistyön näkökulmasta.
Se antaa keinoja tunnistaa työyhteisön käsikirjoituksia ja tehdä niistä yhdessä parempia esityksiä. Syvennyt tarinoiden, puhetavan ja esittämisen maailmaan ja opit roolien rakentamisesta. Saat näkökulmia siihen, miten toimia johtajan ja esimiehen roolissa ja millaiset lainalaisuudet organisaatioelämän johtamisessa vallitsevat. Löydät malleja työyhteisön kulttuurin ja käsikirjoituksen uudistamiseen ja muutosten toteuttamiseen. Opit siis tarkastelemaan työyhteisöjen näyttämöitä dramaturgin silmin ja muuttamaan yhteistä käsikirjoitusta ja vuorovaikutusta entistä toimivammaksi ja tuloksellisemmaksi.
Organisaatioelämää – kulttuurin voima ja vaikutus (Talentum 2015)
Mistä organisaatiokulttuurissa on käytännössä kyse? Miksi muuttuminen on vaikeaa, vaikka päämäärät nähtäisiin hyviksi ja niihin olisi periaatteiden tasolla sitouduttu?
Kulttuuri on sosiaalinen voima: se yhdistää ihmiset ja erottaa organisaatiot toisistaan. Ymmärrä, vahvista ja uudista kulttuuria yhdessä tiimin kanssa, niin teet tuloksia. Samalla saat paremman ilmapiirin. Kulttuuri on organisaatioelämän ydin. Siksi siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota esimiestyössä, muutosten johtamisessa ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa.
Organisaatiokulttuuri vaikuttaa identiteettiimme ja tuloksiin, hyödyntää ryhmän voimaa ja saa uudistumaan esimerkkien ja samastumisen kautta. Lukija saa kirjasta käytännön keinoja, joilla voi vakiinnuttaa hyviä käytäntöjä tai muuttaa toimimattomia tapoja. Kirjan avulla myös oivaltaa oman roolinsa yhteisössä ja löytää keinoja vaikuttaa siihen myönteisellä tavalla.
Hyvä paha valta (yhdessä Marjatta Jaben kanssa, Talentum 2013)
Valta tuntuu olevan tabu. Silti se on läsnä lähes kaikissa ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa.
Valta tuntuu olevan tabu. Silti se on läsnä lähes kaikissa ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa. Perinteisen käsityksen mukaan valta on muiden tahdon voittamista ja omien tavoitteiden toteuttamista vastustuksesta huolimatta. Valta on kuitenkin myös keino toteuttaa asioita yhteiseksi hyväksi sekä mahdollisuuksien antamista ja luomista. Tietoisuus vallankäytöstä auttaa tunnistamaan oman roolinsa ja vastuunsa vuorovaikutustilanteissa. Lukija oppii oivaltamaan omaa vallankäyttöään ja käyttämään valtaa positiivisesti.
Kirja perustuu YTT Sari Kuuselan väitöskirjaan sekä vallan huipulla olevien johtajien ja yhteiskunnallisten vaikuttajien kokemukseen omasta vallankäytöstään. Lisäksi on haastateltu vallankäytön kohteena olevia. Näin on syntynyt peili hyvästä ja huonosta vallankäytöstä.
Kirjaan on haastateltu muun muassa seuraavia vallankäyttäjiä: Helsingin piispa Irja Askola, vuorineuvos Kari Neilimo, professori Alf Rehn, PAMin puheenjohtaja Ann Selin, Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini, Aalto yliopiston rehtori Tuula Teeri, pormestari Jussi Pajunen.
Esimiehen vuorovaikutustaidot (SanomaPro 2013)
Esimies ja hänen taitonsa ratkaisevat viime kädessä tiimin tavoitteiden toteutumisen.
- Miksi tiimi ei aina toimi kuten toivoisit?
- Haetko keinoja parantaa yhteistyötä ja lisätä onnistumisen kokemuksia?
- Tuntuuko keskustelu vähäiseltä ja ilmapiiri innottomalta?
- Haluatko olla arvostava ja oikeudenmukainen esimies?
Esimies ja hänen taitonsa ratkaisevat viime kädessä tiimin tavoitteiden toteutumisen. Hyvällä johtamisella ja vuorovaikutustaidoilla esimies saa tiimin onnistumaan ja innostumaan entistä enemmän työstään. Kirja kertoo käytännönläheisesti niistä esimiehelle ja samalla koko työyhteisölle tärkeistä aiheista, jotka vaikuttavat työn arkeen ja tulosten syntymiseen.
Vuorovaikutuksen lisäksi kirjan keskeisiä teemoja ovat arvostus, yhteistyö, vaikutusvalta, oikeudenmukaisuus ja onnistuminen unohtamatta niitä erilaisia tilanteita ja ihmisiä, joita päivittäin kohtaamme organisaatiossa. Kirja on hyödyllistä luettavaa nykyisille ja tuleville esimiehille sekä kaikille työyhteisön ja tiimin toiminnan parantamiseen pyrkiville.
Valta ja vuorovaikutus johtamisessa (väitöskirja, Tampereen yliopisto 2010)
Valta ilmiönä ja keskustelun aiheena on noussut viime vuosien aikana Suomessa julkiseen keskusteluun.
Valta ilmiönä ja keskustelun aiheena on noussut viime vuosien aikana Suomessa julkiseen keskusteluun. Suomen Akatemian Valta Suomessa –tutkimusohjelmassa (2007–2010) on valtaa tutkittu suomalaisten valtarakenteiden kannalta. Kokonaiskuva vallankäytön piirteistä erityisesti johtamisen kannalta on kuitenkin vielä puutteellinen.
Sari Kuusela osallistuu sosiaalipsykologian alaan kuuluvalla tutkimuksellaan suomalaiseen valtakeskusteluun tuomalla siihen mukaan esimiehen ja johtajan näkemykset vallankäytöstä johtamisessa. Keskijohdon vallankäytön kokemusten tutkiminen täydentää suomalaisten valtarakenteiden tarkastelua nostamalla esiin vallankäytön inhimillisen puolen.
Tutkimuksessa kysytään, millainen on vallan arkipäivä johtamisessa. Tätä on tarkasteltu keskijohdon teemahaastatteluiden ja niissä kerrottujen valtatarinoiden kautta. Keskijohto on kaksoisroolissa, sillä he ovat sekä alaistensa esimiehiä että esimiehensä alaisia. Tutkimus osoitti, että esimies voi käyttää valtaa alaiseensa, alainen esimieheensä ja kollegat toisiinsa. Siten kukin on vuorollaan sekä subjekti (vallankäyttäjä) että objekti (vallankäytön kohde).
Tutkimuksen tulosten mukaan kokemukset valtatilanteista voidaan kuvata menestys‑, oppimis- ja pettymystarinoina. Valtatilanteita yhdistää kokemus lopputuloksesta ja siihen liittyvä tunnetila. Valtatilanteissa taustalla vaikuttavat arvot ovat hallinta, hyvät ihmissuhteet, vaikuttaminen ja oikeudenmukaisuus. Tulosten perusteella naisilla ja miehillä on erilainen suhde valtaan ja sen merkitys on heille erilainen. Eron voi tiivistää siihen, että valta on naisille tiimin työn tukemista ja miehille mahdollisuus vaikuttaa. Naisille valta mahdollistaa johtamisen ja on keino päästä tavoitteisiin. Miehille valta on motivoiva tekijä ja keino ohjata toimintaa. Naiset näkevät vallan siten yhteisöllisenä ilmiönä, miehet taas yksilöllisenä.
Kokemus vallankäytöstä syntyy sosiaalisissa tilanteissa vuorovaikutuksen keinoin, erityisesti positioinnin kautta. Positiointia voidaan kutsua arkikielellä “paikan osoittamiseksi”. Sillä vallankäyttäjä pyrkii ohjaamaan tilanteen kulkua omien tavoitteidensa mukaisesti. Sen tuloksena vallankäytön kohteeksi itsensä kokevalle syntyy tunne siitä, miten häntä arvostetaan ja mitä vaikutusmahdollisuuksia hänelle annetaan. Valtakokemus on siis ennen kaikkea tunne ja kokemus odotusten täyttymisestä.
