Kirjani

Organisaatiodramaturgialla toimiva työyhteisö

Orga­ni­saa­tio­dra­ma­tur­giassa tar­kas­tellaan työyh­tei­söjen näyt­tä­möitä dra­ma­turgin silmin, vuo­ro­vai­ku­tuksen, joh­ta­misen ja yhteistyön näkökulmasta.

Se antaa keinoja tun­nistaa työyh­teisön käsi­kir­joi­tuksia ja tehdä niistä yhdessä parempia esi­tyksiä. Syvennyt tari­noiden, puhe­tavan ja esit­tä­misen maa­ilmaan ja opit roolien raken­ta­mi­sesta. Saat näkö­kulmia siihen, miten toimia joh­tajan ja esi­miehen roo­lissa ja mil­laiset lai­na­lai­suudet orga­ni­saa­tio­elämän joh­ta­mi­sessa val­lit­sevat. Löydät malleja työyh­teisön kult­tuurin ja käsi­kir­joi­tuksen uudis­ta­miseen ja muu­tosten toteut­ta­miseen. Opit siis tar­kas­te­lemaan työyh­tei­söjen näyt­tä­möitä dra­ma­turgin silmin ja muut­tamaan yhteistä käsi­kir­joi­tusta ja vuo­ro­vai­ku­tusta entistä toi­mi­vam­maksi ja tuloksellisemmaksi.

Organisaatioelämää – kulttuurin voima ja vaikutus (Talentum 2015)

Mistä orga­ni­saa­tio­kult­tuu­rissa on käy­tän­nössä kyse? Miksi muut­tu­minen on vaikeaa, vaikka pää­määrät näh­täisiin hyviksi ja niihin olisi peri­aat­teiden tasolla sitouduttu?

Kult­tuuri on sosi­aa­linen voima: se yhdistää ihmiset ja erottaa orga­ni­saatiot toi­sistaan. Ymmärrä, vah­vista ja uudista kult­tuuria yhdessä tiimin kanssa, niin teet tuloksia. Samalla saat paremman ilma­piirin. Kult­tuuri on orga­ni­saa­tio­elämän ydin. Siksi siihen tulisi kiin­nittää enemmän huo­miota esi­mies­työssä, muu­tosten joh­ta­mi­sessa ja kehit­tä­mis­toi­men­pi­teiden suunnittelussa.

Orga­ni­saa­tio­kult­tuuri vai­kuttaa iden­ti­teet­tiimme ja tuloksiin, hyö­dyntää ryhmän voimaa ja saa uudis­tumaan esi­merkkien ja samas­tu­misen kautta. Lukija saa kir­jasta käy­tännön keinoja, joilla voi vakiin­nuttaa hyviä käy­täntöjä tai muuttaa toi­mi­mat­tomia tapoja. Kirjan avulla myös oivaltaa oman roo­linsa yhtei­sössä ja löytää keinoja vai­kuttaa siihen myön­tei­sellä tavalla.

Hyvä paha valta (yhdessä Marjatta Jaben kanssa, Talentum 2013)

Valta tuntuu olevan tabu. Silti se on läsnä lähes kai­kissa ihmisten väli­sissä vuorovaikutustilanteissa.

Valta tuntuu olevan tabu. Silti se on läsnä lähes kai­kissa ihmisten väli­sissä vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teissa. Perin­teisen käsi­tyksen mukaan valta on muiden tahdon voit­ta­mista ja omien tavoit­teiden toteut­ta­mista vas­tus­tuk­sesta huo­li­matta. Valta on kui­tenkin myös keino toteuttaa asioita yhtei­seksi hyväksi sekä mah­dol­li­suuksien anta­mista ja luo­mista. Tie­toisuus val­lan­käy­töstä auttaa tun­nis­tamaan oman roo­linsa ja vas­tuunsa vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teissa. Lukija oppii oival­tamaan omaa val­lan­käyt­töään ja käyt­tämään valtaa positiivisesti.

Kirja perustuu YTT Sari Kuuselan väi­tös­kirjaan sekä vallan hui­pulla olevien joh­tajien ja yhteis­kun­nal­listen vai­kut­tajien koke­mukseen omasta val­lan­käy­töstään. Lisäksi on haas­ta­teltu val­lan­käytön koh­teena olevia. Näin on syn­tynyt peili hyvästä ja huo­nosta vallankäytöstä.

Kirjaan on haas­ta­teltu muun muassa seu­raavia val­lan­käyt­täjiä: Hel­singin piispa Irja Askola, vuo­ri­neuvos Kari Neilimo, pro­fessori Alf Rehn, PAMin puheen­johtaja Ann Selin, Perus­suo­ma­laisten puheen­johtaja Timo Soini, Aalto yli­opiston rehtori Tuula Teeri, por­mestari Jussi Pajunen.

Esimiehen vuorovaikutustaidot (SanomaPro 2013)

Esimies ja hänen tai­tonsa rat­kai­sevat viime kädessä tiimin tavoit­teiden toteutumisen.

  • Miksi tiimi ei aina toimi kuten toivoisit?
  • Haetko keinoja parantaa yhteis­työtä ja lisätä onnis­tu­misen kokemuksia?
  • Tun­tuuko kes­kustelu vähäi­seltä ja ilma­piiri innottomalta?
  • Haluatko olla arvostava ja oikeu­den­mu­kainen esimies?

Esimies ja hänen tai­tonsa rat­kai­sevat viime kädessä tiimin tavoit­teiden toteu­tu­misen. Hyvällä joh­ta­mi­sella ja vuo­ro­vai­ku­tus­tai­doilla esimies saa tiimin onnis­tumaan ja innos­tumaan entistä enemmän työstään. Kirja kertoo käy­tän­nön­lä­hei­sesti niistä esi­mie­helle ja samalla koko työyh­tei­sölle tär­keistä aiheista, jotka vai­kut­tavat työn arkeen ja tulosten syntymiseen.

Vuo­ro­vai­ku­tuksen lisäksi kirjan kes­keisiä teemoja ovat arvostus, yhteistyö, vai­ku­tus­valta, oikeu­den­mu­kaisuus ja onnis­tu­minen unoh­ta­matta niitä eri­laisia tilan­teita ja ihmisiä, joita päi­vittäin koh­taamme orga­ni­saa­tiossa. Kirja on hyö­dyl­listä luet­tavaa nykyi­sille ja tule­ville esi­mie­hille sekä kai­kille työyh­teisön ja tiimin toi­minnan paran­ta­miseen pyrkiville.

Valta ja vuorovaikutus johtamisessa (väitöskirja, Tampereen yliopisto 2010)

Valta ilmiönä ja kes­kus­telun aiheena on noussut viime vuosien aikana Suo­messa jul­kiseen keskusteluun.

Valta ilmiönä ja kes­kus­telun aiheena on noussut viime vuosien aikana Suo­messa jul­kiseen kes­kus­teluun. Suomen Aka­temian Valta Suo­messa –tut­ki­mus­oh­jel­massa (2007–2010) on valtaa tut­kittu suo­ma­laisten val­ta­ra­ken­teiden kan­nalta. Koko­naiskuva val­lan­käytön piir­teistä eri­tyi­sesti joh­ta­misen kan­nalta on kui­tenkin vielä puutteellinen.

Sari Kuusela osal­listuu sosi­aa­lip­sy­ko­logian alaan kuu­lu­valla tut­ki­muk­sellaan suo­ma­laiseen val­ta­kes­kus­teluun tuo­malla siihen mukaan esi­miehen ja joh­tajan näke­mykset val­lan­käy­töstä joh­ta­mi­sessa. Kes­ki­johdon val­lan­käytön koke­musten tut­ki­minen täy­dentää suo­ma­laisten val­ta­ra­ken­teiden tar­kas­telua nos­ta­malla esiin val­lan­käytön inhi­mil­lisen puolen.

Tut­ki­muk­sessa kysytään, mil­lainen on vallan arki­päivä joh­ta­mi­sessa. Tätä on tar­kas­teltu kes­ki­johdon tee­ma­haas­tat­te­luiden ja niissä ker­rot­tujen val­ta­ta­ri­noiden kautta. Kes­ki­johto on kak­sois­roo­lissa, sillä he ovat sekä alais­tensa esi­miehiä että esi­mie­hensä alaisia. Tut­kimus osoitti, että esimies voi käyttää valtaa alai­seensa, alainen esi­mie­heensä ja kol­legat toi­siinsa. Siten kukin on vuo­rollaan sekä sub­jekti (val­lan­käyttäjä) että objekti (val­lan­käytön kohde).

Tut­ki­muksen tulosten mukaan koke­mukset val­ta­ti­lan­teista voidaan kuvata menestys‑, oppimis- ja pet­ty­mys­ta­ri­noina. Val­ta­ti­lan­teita yhdistää kokemus lop­pu­tu­lok­sesta ja siihen liittyvä tun­netila. Val­ta­ti­lan­teissa taus­talla vai­kut­tavat arvot ovat hal­linta, hyvät ihmis­suhteet, vai­kut­ta­minen ja oikeu­den­mu­kaisuus. Tulosten perus­teella nai­silla ja mie­hillä on eri­lainen suhde valtaan ja sen mer­kitys on heille eri­lainen. Eron voi tii­vistää siihen, että valta on nai­sille tiimin työn tuke­mista ja mie­hille mah­dol­lisuus vai­kuttaa. Nai­sille valta mah­dol­listaa joh­ta­misen ja on keino päästä tavoit­teisiin. Mie­hille valta on moti­voiva tekijä ja keino ohjata toi­mintaa. Naiset näkevät vallan siten yhtei­söl­lisenä ilmiönä, miehet taas yksilöllisenä.

Kokemus val­lan­käy­töstä syntyy sosi­aa­li­sissa tilan­teissa vuo­ro­vai­ku­tuksen keinoin, eri­tyi­sesti posi­tioinnin kautta. Posi­tiointia voidaan kutsua arki­kie­lellä “paikan osoit­ta­mi­seksi”. Sillä val­lan­käyttäjä pyrkii ohjaamaan tilanteen kulkua omien tavoit­tei­densa mukai­sesti. Sen tuloksena val­lan­käytön koh­teeksi itsensä koke­valle syntyy tunne siitä, miten häntä arvos­tetaan ja mitä vai­ku­tus­mah­dol­li­suuksia hänelle annetaan. Val­ta­ko­kemus on siis ennen kaikkea tunne ja kokemus odo­tusten täyttymisestä.