Vakuuttavan esityksen kulmakivet

Aris­to­teleen mukaan uskottava draama syntyy kieh­to­vista hen­ki­löistä ja hyvästä juo­nesta. Vakuuttava esitys ei siis synny ilman, että mukana on kiin­nos­tavia ihmisiä, tar­peel­lisia ja hyvällä tavalla yllät­täviä tapah­tumia, kihel­möivää odo­tuksen tun­netta ja rat­kaisuja, jotka ovat ainakin hyö­dyl­lisiä elleivät jopa katart­tisia.

Mihin kan­nattaa kiin­nittää huo­miota, kun rakentaa uskot­tavaa esi­tystä työyh­teisön näyt­tä­mölle? Panosta siihen, että roo­lijako on onnis­tunut ja toi­minta vakuut­tavaa. Kiinnitä esiin­ty­mi­sessä eri­tyistä huo­miota teke­miseen, puheeseen ja tapaan. Jos ne ovat ris­ti­rii­dassa, ei rooli ole uskottava. Jo Aris­to­teles totesi, että toi­minta kertoo luon­teesta, puhe aja­tuk­sista ja tyyli suh­tau­tu­mi­sesta. Tapa toimia ja puhua kertoo int­ressit ja asenteet. Uskot­tavan esi­tyksen yksi kri­teeri on koke­muk­sista oppi­minen. Se, että pystyy jat­kossa toi­mimaan toisin, on paitsi kehi­tyksen merkki myös kiin­nos­tavaa draaman kat­so­jille.  Jää­rä­päinen saman tois­ta­minen kertoo jostain muusta.  Tyl­sis­tyttävä ennalta arvat­tavuus ja tunne, etteivät osal­liset opi elä­mästä, saa kat­sojan hel­posti menet­tämään kiin­nos­tuk­sensa niin elo­kuvan kat­sojana kuin orga­ni­saation yleisössäkin.

Roo­li­va­lin­tojen rin­nalla on hyvä miettiä esi­tyksen sisältöä, kes­keisiä tapah­tumia ja niitä yhdis­tävää punaista lankaa. Mil­lai­sella ryt­millä saadaan paras tulos ja mikä saa toi­minnan kään­tymään oikeaan suuntaan? Kun puhutte myös yhdessä siitä, mihin pyritään ja mikä on uskot­tavan esi­tyksen ydin, onnistuu myös jokainen roo­lissaan paremmin.