Puhun, kirjoitan ja valmennan. Tietokirjailija, työnohjaaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, ultrajuoksija ja matkapyöräilijä.

narri

Työyhteisön kärjistyneet roolihahmot: narrit

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Narri on draaman maa­il­masta tuttu hahmo, joka huvittaa suk­ke­luu­dellaan, tem­puillaan ja oudolla logii­kallaan. Nar­rilla on eri­tyinen oikeus sanoa ja tehdä sel­laista, jota ei muille sallita. Siksi nar­rilla on suk­ke­luuksien lisäksi krii­tikon ja suoraan puhujan rooli, jota hän hyö­dyntää arkailematta. 

Vaikka hovi­narrin rooli loppui jo useampi sata vuotta sitten, jatkuu se monessa työyh­tei­sössä. Jopa yllät­tävän saman­laisena, kuin alku­pe­räi­senkin. Narri osoittaa, korostaa ja kär­jistää. Sanoo sen, mitä muut eivät tohdi, ja saa siksi kan­nat­tajia. Kyse ei ole vain puheesta, sillä narri saa toimia eri sään­nöillä kuin muut myös työyh­teisön sosi­aa­li­sissa tilan­teissa. Hänellä on yhtä näkyvä rooli kuin joh­dolla ja usein samat vapaudet rikkoa normeja. Narri saa arvos­tella myös johtoa vapaasti, sillä sen nähdään olevan merkki avoimuudesta. 

Narrin hyviä puolia on vir­kistävä suo­ra­pu­heisuus ja sel­lais­tenkin asioiden esille nos­ta­minen, joita muut eivät rohkene sanoa. Joskus työyh­tei­söissä tar­vitaan myös rajoja rik­kovaa toi­mintaa, joten nar­rilla on siinä roo­linsa. Var­sinkin, jos rooli muuttuu hieman sovit­te­le­vampaan suuntaan. 

Työyh­teisön narri on nos­tettu muiden ylä­puo­lelle vapaaseen asemaan. Esi­miehen on vaikea puuttua narrin toi­mintaan vaikka haluaisi, sillä narrin rooli on johdon hil­jai­sesti hyväksymä.  Osa työyh­tei­söstä kokee narrin piris­tä­väksi totuuden tor­veksi, osa pitää toi­mintaa eri­koisena kurio­si­teettina ja osa näkee tilanteet toisin kuin narri. Vaikka roo­lista on helppo puhua narrin kanssa, ei siihen yleensä saa muu­tosta ennen kuin narri itse tai johto näkee siihen tarvetta. 

Tutustu myös ankeut­tajaan, luu­tu­neeseen, kyy­niseen, pil­kal­liseen


Soita 000 000 0000