Puhun, kirjoitan ja valmennan. Tietokirjailija, työnohjaaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, ultrajuoksija, matkapyöräilijä ja kaupunkivaeltaja.

Solmukohtia
Vuorovaikutus ja yhteisöjen maailma

Mielenmaisemia 
Juoksu, matkapyöräily, kaupunkivaellus ja mielenmaisemat.

Vuorovaikutus

Sosiaaliset ansat 4/4

Koke­muk­sesta jäi jäljet. Sillä kertaa tunsin itse olevani se, joka petti muiden luot­ta­muksen. Heitin romu­koppaan sanat­toman sitou­muksen, ääneen lausu­mat­tomat lupaukset ja lojaa­liuden hyviä kol­legoja kohtaan.

Se tapahtui niin hel­posti. Ei tar­vinnut kuin olla hiljaa silloin, kun olisi pitänyt toimia.

Niin yksin­ker­taista on vaihtaa puolta ja seurata sosi­aa­li­sella mii­na­ken­tällä niitä, jotka näyt­tävät kul­kevan tur­val­li­sinta reittiä.

Kun orga­ni­saa­tio­muu­tokset oli tehty, tais­te­lu­kenttä alkoi pik­ku­hiljaa jäädä taakse. Tai oikeammin, alkoi jäh­met­ty­misen aika­kausi, jolloin sosi­aa­liset liikkeet olivat vähäisiä. Var­mis­te­limme uusia asemia, palaut­te­limme vanhoja suh­teita ja vah­vis­timme uusia. Ja mitä enemmän uskal­simme toi­siimme luottaa, sitä paremmin vuo­ro­vai­kutus alkoi sujua. 

Siitä ajasta opin kan­tapään kautta monta asiaa.

Krii­si­ti­lanteet saavat kenen tahansa käyt­täy­tymään joskus tavalla, joka ei ole kat­seen­kestävä jälkikäteen.

Odot­ta­minen ja epä­tie­toisuus tule­vasta on tus­kaista sil­loinkin, kun sen voi jakaa samassa tilan­teessa olevien kanssa.

Ja ennen kaikkea, melkein missä tahansa tilan­teessa tuntuu parem­malta kuulua joukkoon kuin jäädä yksin.

Vaikeat tilanteet voivat tuntua sosi­aa­li­selta miinakentältä.

Soita 000 000 0000