Puhun, kirjoitan ja valmennan. Tietokirjailija, työnohjaaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, ultrajuoksija ja matkapyöräilijä.

Viestinnän vaikutus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Elämme enemmän vies­tin­nässä kuin todel­li­suu­dessa”, toteaa Mar­ketta Rentola kir­jassaan Vaikuta mediassa (2010). Lause, joka on helppo lukea ja jopa ohittaa huo­li­mat­to­masti. Se pysäytti kui­tenkin miet­timään, kuvaako se jollain tavalla myös sitä, mitä tapahtuu organisaatioissa.

Lause sisältää huiman kuvan monen työyh­teisön todel­li­suu­desta. Vies­tintä, tai arki­sesti sanottuna puheet, tarinat, viestit ja kes­kus­telut ympä­röivät meitä joka hetki. Saadaan tietoa. Jaetaan koke­muksia, iloja ja suruja. Annetaan neuvoja. Ker­rotaan itsestä, vähintään yhtä usein myös muista. Arvaillaan aiko­muksia, tul­kitaan tekoja. Innos­tutaan ja iloitaan yhdessä. Tuetaan ja kan­nus­tetaan kavereita.

Mutta vies­tin­nällä on myös toinen puoli. Juo­ruilu, vaik­kakin myös myön­tei­seksi osoi­tettu, voi joskus muis­tuttaa panet­telua. Klik­kiy­tetään porukkaa yhtei­sellä vihol­li­sella. Luodaan yhteis­henkeä kau­his­te­le­malla ole­tettuja tapah­tumia. Ei anneta tilaa yhteis­työlle ja mah­dol­li­suuksia onnistua, koska se rik­koisi oman näke­myksen tilan­teesta. Huo­mataan vain se, mikä tukee omia käsi­tyksiä, eikä anneta todel­li­suu­delle tilaa.

Toi­miihan se onneksi myös toisin päin. Olemme hyviä innos­tamaan toi­siamme ja luomaan hyvää fii­listä. Levi­tämme iloa ympä­ril­lemme ja jaamme energiaa. Se saa meidät liit­tymään yhteen, jakamaan osaa­mista ja syven­tämään ystä­vyyttä. Sil­loinkin on helppo kes­kittyä siihen, mikä tukee omia näke­myk­siämme ja jättää toi­sen­laiset viestit huomaamatta.

Par­haim­millaan työyh­teisö nauttii yhteis­työstä, tuo ongelmat esille ja ne myös rat­kaistaan yhdessä. Pahim­millaan vies­tintä on koh­den­nettua mus­ta­maa­lausta. Yhtä usein kes­kus­telut ovat ener­gi­soivia, ilah­dut­tavia ja roh­kai­sevia. Ja kaikkea näiden ääri­päiden väliltä. Vies­tin­näs­säkin on kyse siitä, mitä tapahtuu, kun työt ja ihmiset koh­taavat orga­ni­saa­tiossa. Inhi­mil­listä, var­masti. Vai­kut­ta­mista, ehdot­to­masti. Tar­koi­tus­ha­kuista, ehkä. Kyse on siitä, ohjaako meitä enemmän se, mihin haluamme kiin­nittää huo­miota vai se, mitä todel­li­suu­dessa tapahtuu. Elämmekö enemmän vies­tin­nässä kuin todellisuudessa.

Soita 000 000 0000