Puhun, kirjoitan ja valmennan. Tietokirjailija, työnohjaaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, ultrajuoksija ja matkapyöräilijä.

Tarkkana
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Luot­tamus ei synny tyh­jiössä. Se muok­kautuu aina, kun tapaamme toi­semme. Sen huomaa tavassa puhua, kuulee äänen­sä­vystä ja näkee sanat­to­masta vies­tin­nästä. Ja tie­tenkin siinä, mitä tekee tai jättää teke­mättä. Mitä lähei­sempää ja luon­te­vampaa yhdessä ole­minen on, sen nopeammin luot­tamus alkaa syntyä. Ja päin­vastoin: jos olo tuntuu han­ka­lalta, ei luot­ta­muskaan saa tilaa.

Luot­tamus rakentuu itselle tär­keissä het­kissä, sillä muis­tamme par­haiten sen, millä on mer­ki­tystä. Teot ja sanat, jotka rik­kovat jotain itselle olen­naista, kokee voi­mak­kaammin juuri niiden mer­ki­tyksen takia mutta myös siksi, että aivomme ovat virit­tyneet huo­maamaan kaiken nega­tii­visen. Siksi hyvää palau­tetta kan­nattaa toistaa, jotta se saa tar­vit­se­mansa huomion. Sosi­aa­li­sissa tilan­teissa kan­nattaa siis olla tarkkana.

Kun tapaamme, muo­dos­tamme kuvaa toi­sis­tamme. Saat käsi­tyksen, mitä toinen ajat­telee, mistä hän on kiin­nos­tunut, mihin näyttää pyr­kivän ja mitä saa aikaan. On hel­pompi luottaa, kun näkee, mil­lainen toinen on ja miten hän käyt­täytyy muita kohtaan. Siksi sel­laiseen, jota ei tapaa kovin usein tai joka eris­täytyy sosi­aa­li­sissa tilan­teissa, on vaikea luoda läheistä ja luot­ta­muk­sel­lista suhdetta.

Soita 000 000 0000