Millainen on tapasi puhua?

Kai­kissa sosi­aa­li­sissa tilan­teissa pyritään edis­tämään asioita, vah­vis­tamaan ole­massa olevia suh­teita, raken­tamaan uusia tai hor­jut­tamaan sel­laista, joka voisi olla hai­taksi itselle. Yksi tapa vai­kuttaa on se, miten puhuu. Saman­lainen puhetapa yhdistää, eri­lainen kes­kus­te­lu­kult­tuuri kertoo, ettei ainakaan vielä kuulu joukkoon. Tärkeä työyh­tei­sö­taito onkin puhe­tavan ja kes­kus­te­lu­kult­tuuriin tun­nis­ta­minen ja siinä toimiminen.

Puhetapa on yksi keino lisätä tai menettää uskot­ta­vuutta sosi­aa­li­sissa tilan­teissa. Vai­ku­tamme toi­siimme näyt­tä­möl­lisin keinoin: sana­va­linnat, into­naatio, aksentti, pai­no­tukset ja teho­sanat ovat kaikki keinoja tehostaa viestiä. Käy­tämme myös ver­taus­kuvia, lii­oit­telua ja vähät­telyä tai suun­na­tonta innos­tusta tai tur­hau­tu­mista kei­noina saada muut vakuuttumaan.

Tapa puhua ei suinkaan ole pysyvä, vaan muuttuu tilanteen mukaan. Jos omat tavoitteet eivät muutoin meinaa toteutua, vaih­detaan len­nossa puhee­nai­hetta, roolia tai suh­tau­tu­mis­tapaa. Kol­legan ystä­väl­lisyys muuttuu komen­te­luksi, esi­miehen jyrkkä lähes­ty­mistapa suos­tut­te­luksi, jotta tahto toteu­tuisi. Muutos saattaa pal­jastaa puhu­jasta uusia piir­teitä ja pyr­ki­myksiä.  Arki­ko­kemus on myös osoit­tanut, että olemme eri yhteyk­sissä tai­tavia sanomaan yhtä mutta tar­koit­tamaan toista. Yleensä myös odo­tamme, että taus­talla oleva todel­linen viesti ymmär­retään, vaikka sitä ei suoraan sanottaisikaan.

Puheessa ovat aina läsnä kai­kelle vuo­ro­vai­ku­tuk­selle tyy­pil­liset kysy­mykset val­ta­suh­teista ja lojaa­liu­desta. Domi­nointi, kes­kus­te­lul­linen val­lan­käyttö tulee esille jo ensim­mäisten minuuttien aikana. Eniten puhuva on yleensä heti äänessä, samoin kuin vai­te­liain ottaa roo­linsa alusta alkaen. Siksi kes­kus­telun aloitus ja jokaisen saa­minen puhumaan heti alussa on niin tärkeää.

Osa puhe­tapaa on tapa kysyä ja osoittaa kiin­nos­tusta. Sosi­aa­liset normit ohjaavat toi­min­taamme, joten tapana on vastata, kun joku kysyy jotakin. Toi­saalta voi valita, miten vastaa – tar­kasti tai sinne päin, vaihtaa aihetta tai esit­tä­mällä vas­ta­ky­sy­myksen. Osaamme myös siirtää huomion pois kiusal­li­sesta asiasta monin tavoin. Puhutaan esi­mer­kiksi tar­koi­tuk­sel­lisen pin­ta­puo­li­sesti, ollaan kovin pidät­ty­väisiä tai ryh­dytään puhumaan pas­sii­vissa ja häi­vy­tetään omaa vas­tuuta ja mielipidettä.

Kun kuun­telet itseäsi toisten korvin, mihin kiin­nität huo­miota? Mieti vaikka vii­mei­sintä pala­veria, jossa olit. Miten kuvaisit puhe­ta­paasi siinä? Entä silloin, kun jut­telet lähimpien työ­ka­ve­reidesi kanssa?  Tai ystä­viesi kanssa? Äänensävy, ele­kieli ja tapa puhua ker­tovat paljon myös suhteen laa­dusta, haluamme tai emme.