Valta, mistä siinä oikein on kyse? Valta kiinnostaa, mutta samalla se saattaa myös ärsyttää tai hämmentää. Jollain voi olla liikaa valtaa, jollain taas liian vähän. Sanalla valta on ollut huono kaiku, sillä sen koetaan kertovan käskyttämisestä ja oman tahdon toteuttamisesta välittämättä muista. Siitäkin voi olla kyse, mutta vallan ytimessä on jotain ihan muuta. Vallankäytön ydin on pyrkimys vaikuttaa. Siinä se muistuttaa johtamista.
Vaikuttaminen, johtaminen ja vaikutusvalta tuntuvatkin sanoina paljon läheisimmiltä ja arkisimmilta kuin valta. Haluaa saada aikaan jotain. Tahtoo toimia ja muuttaa maailmaa tai vahvistaa olemassa olevaa hyvää. Tai kenties vastustaa sitä mitä on ja muuttaa tilanne toiseksi. Yleensä kyse on yhteisten tavoitteiden toteuttamisesta, joskus oman edun ajamisesta. Kuulostaako jo tutummalta? Valta itsessään ei ole hyvää tai pahaa, mutta sitä voi käyttää molempiin.
Valta voidaan määritellä kyvyksi vaikuttaa, todennäköisyydeksi saada oma tahto toteutumaan mahdollisesta vastarinnasta huolimatta ja osaamisen ja aseman tuomaksi auktoriteetiksi. Muodollinen valta luo organisaation rakenteen ja antaa auktoriteetin toimia, mutta valta ei ole vain hierarkioita ja aseman suomaa toimintavaltaa. Vaikka moni kokee itsensä valtaa vailla olevaksi,vaikutamme monin tavoin sekä toisiimme että asioiden etenemiseen käyttämällä tehtävän, aseman, osaamisen ja sosiaalisten taitojen suomaa valtaa. Eikä kannata unohtaa, että ihmisten välinen sosiaalinen valta on kuitenkin usein se, joka ratkaisee, sillä vaikuttamisen verkostoilla on suuri rooli.
Valta ja vaikuttaminen ovat osa jokaisen organisaation arkea. Valta konkretisoituu päätöksissä ja toimenpiteissä, mutta se on myös ihmisen välistä sosiaalista valtaa: ketä kuunnellaan, keneltä kysytään neuvoa, kenen mielipide on painavin ja ratkaisevin. Ketä kehutaan, kuka tuntuu olevan avainpelaaja ja kaikessa mukana? Vaikuttamisen verkostot ovatkin joskus tärkeämpiä kuin viralliset kanavat.
