Luottamuksen analysointi

Datan ana­ly­sointi ja kes­ki­näisen luot­ta­muksen arviointi muis­tut­tavat toi­siaan. Molemmat tapah­tuvat vai­heittain, perus­tuvat käsillä olevaan tietoon ja joh­to­pää­tökset vai­kut­tavat siihen, miten toi­mitaan jatkossa.

Ensin muo­dos­tetaan kuva siitä, mitä tapahtuu. Sitten tehdään pikainen tai perus­teel­linen diag­noosi siitä, miksi näin tapahtui. Saatu tieto ja kokemus saavat enna­koimaan, mitä tule­vaisuus tuo tul­lessaan, ja sen poh­jalta sitten ohjataan omaa tai muiden toi­mintaa. Samat vaiheet pätevät riip­pu­matta siitä, puhu­taanko tie­dolla joh­ta­mi­sesta ja ana­ly­tii­kasta vai siitä, mitä ihmisten välillä tapahtuu.

Jokainen työyh­teisö tar­vitsee luot­ta­musta. Haluamme luottaa siihen, että kaikki sujuu siten kuin on sovittu. Lupaukset ja aika­taulut pidetään, poik­kea­mista ker­rotaan. Toi­minta on avointa ja rehel­listä, eivätkä asiat leviä niille, joille ne eivät kuulu. Joustoa on sen verran kuin tar­vitaan, mutta mikään olen­nainen ei muutu yllättäen. Luo­tet­tavuus on toisin sanoen enna­koi­ta­vuutta ja johdonmukaisuutta.

Miksi luot­ta­muk­sesta kan­nattaa olla kiin­nos­tunut? Luot­tamus on voi­mavara, joka liittää ihmiset yhteen ja suju­voittaa yhteis­työtä. Se lisää yhteen­kuu­lu­vuutta ja halua onnistua yhdessä. Vaikka luot­tamus tun­tuisi vah­valta ja ikui­selta, ei se ole kui­tenkaan pysyvää.  Päi­vit­täiset teot ja koh­taa­miset rat­kai­sevat. Luot­tamus voi syntyä hitaasti mutta kadota nopeasti. 

Kuvailu, diag­noosi, enna­kointi ja ohjailu. Mitä useammin saat ana­lyysin tulok­seksi, että tun­nelma hyvä ja ihmiset reiluja, pääsee mukaan vai­kut­tamaan ja tiedät riit­tä­vässä määrin, mitä on tulossa, on luot­ta­musta riit­tä­vässä määrin ilmassa. Silloin on hel­pompi itsekin toimia samoin ja rakentaa luot­ta­musta juuri sinne, missä sitä eniten tarvitaan. 

Blogi on jul­kaistu alun perin Tie­to­asian­tuntija-leh­dessä 4/2019