Sari Kuusela on kiinnostunut kaikesta siitä, mitä elämässä ja työyhteisöjen näyttämöllä ja kulissien takana tapahtuu. Vallasta ja johtamisesta väitellyt yhteiskuntat. tohtori, tietokirjailija.

Sari Kuusela on kiinnostunut kaikesta siitä, mitä elämässä ja työyhteisöjen näyttämöllä ja kulissien takana tapahtuu. Vallasta ja johtamisesta väitellyt yhteiskuntat. tohtori, tietokirjailija.

Kukaan ei pär­jää teh­tä­väs­sään ilman mui­ta. Yhteis­työs­tä itsen­sä eris­tä­vä jää vail­le tukea, sil­lä halut­to­muus toi­mia mui­den kans­sa koe­taan usein välin­pi­tä­mät­tö­myy­dek­si, ylem­myy­den tun­nok­si tai arvos­tuk­sen puut­teek­si. Par­haim­mil­laan hyvä yhteis­työ pal­ve­lee sekä tavoit­tei­den toteu­tu­mis­ta että ihmis­suh­tei­ta ja koke­mus­ta mer­ki­tyk­sel­li­ses­tä työs­tä.  

Hyvän yhteis­työn mer­ki­tys­tä ei voi koros­taa lii­kaa. Tie­tää keneen ottaa yhteyt­tä ja mis­sä on tär­ke­ää ker­toa näke­myk­sen­sä. Samal­la saa uusia näkö­kul­mia ja mah­dol­li­suu­den syven­tää osaa­mis­taan. Ilman yhteis­työ­tä ei saa riit­tä­vän laa­jaa kuvaa sii­tä, mitä orga­ni­saa­tios­sa pide­tään tär­keä­nä, mihin kiin­ni­te­tään huo­mio­ta ja mis­tä puhu­taan. Jos jät­täy­tyy yksin, menet­tää kos­ke­tuk­sen sii­hen, mitä työyh­tei­sös­sä on meneil­lään ja mitä pide­tään tär­keä­nä.

Mones­ti orga­ni­saa­tios­sa puhu­taan sii­tä, ket­kä kuu­lu­vat sisä­ryh­mään, jon­ka ole­te­taan saa­van enem­män ja aiem­min tie­toa kuin muut. Ja ket­kä taas jää­vät ulko­ryh­mään, joka saa tie­toa viral­li­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä. Moni haluai­si kuu­lua mie­luum­min sisä­ryh­mään, sil­lä sii­nä tun­tee ole­van­sa tär­keä osa työyh­tei­söä ja kuu­lu­van­sa nii­hin, jot­ka ovat muka­na vai­kut­ta­mas­sa pää­tös­ten sisäl­töön.

Mik­si sisä- ja ulko­ryh­mä ovat tär­kei­tä työyh­tei­sön kan­nal­ta? Ulko­ryh­mä kokee ole­van­sa vail­la vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia. Syr­jäs­sä ole­mi­nen vähen­tää kiin­nos­tus­ta ja tasa­ver­tai­suu­den koke­mus­ta. Sen sijaan tapah­tu­mien ja pää­tök­sen­teon kes­kel­lä ole­mi­nen moti­voi sisä­ryh­mään kuu­lu­via. Sama tilan­ne pitäi­si saa­da aikaan kaik­kien kans­sa. Sii­hen aut­taa, kun ei jätä ketään syr­jään, vaan ottaa mukaan.

Pin It on Pinterest