Puhun, kirjoitan ja valmennan. Tietokirjailija, työnohjaaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, ultrajuoksija ja matkapyöräilijä.

Johtamisen aakkoset

Johtamisen aakkoset: N niin kuin N niin kuin Näytellä ja Nipottaa

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Tai­tavia näyt­te­li­jöitä arvos­tetaan, mutta onko näyt­te­le­misen tai­dosta esi­mie­helle mitään hyötyä, tai onko siitä peräti haittaa? Tie­dämme kaikki eri elä­mä­na­lueilta monia tyyppejä, joita pidetään ylei­sesti suurina tees­ken­te­li­jöinä ja vain jonkun roolin vetäjinä. Tul­kinta on monesti, että he pii­lou­tuvat roo­linsa taakse, eikä teh­tä­väkään tunnu sopi­valta. Onko siis näyt­te­le­minen työ­roo­leissa pahasta? 

Ei suinkaan, jos uskoo siihen, mitä mm. sosiologi Erving Goffman toi esille jo kym­meniä vuosia sitten. Yhteis­kun­nal­lista toi­mintaa, orga­ni­saa­tio­elämää ja kes­ki­näistä kans­sa­käy­mis­tämme voi kuvata ja tar­kas­tella teatteri- ja näy­tel­mä­me­ta­foran kautta. Toisin sanoen, kun tapaamme toi­siamme tai teemme töitä yhdessä, esi­tämme toi­sil­lemme (ja usein myös itsel­lemme) eri­laisia rooleja saa­vut­taak­semme pyr­ki­myk­semme.  Käy­tämme siinä näyt­te­li­jöille tuttuja keinoja: haemme parasta mah­dol­lista tilan­teeseen sopivaa roolia ja ilmaisua, tavoit­te­lemme sopivaa tun­ne­tilaa, poh­dimme käsi­kir­joi­tuksen ete­ne­mistä. Ja eri­tyisen tär­keissä tilan­teissa innos­tamme itseämme esiin parhaat puolemme. 

Esi­merkkejä ei tar­vitse hakea kaukaa: hymyilevä myyjä, myö­tä­tun­toinen hoitaja, tehokas kon­sultti, innostava esimies, jämäkkä vartija.  Kaikki ne tavoitteet, joita työ­teh­tä­vissä pitäisi toteuttaa. Oikean­laista osaa­mista, hyvää otetta ja tilan­teisiin sopivia tun­teita odo­tetaan ja niihin val­men­netaan. Kai­kissa omak­su­tuissa roo­leissa on silti jotain omasta itsestä, sillä maal­lik­ko­näyt­te­lijän on haas­tavaa omaksua roolia, joka on itselle hyvin epä­mie­luisa tai joka on vastoin omia arvoja. 

Mutta on toi­sen­lai­siakin tilan­teita, joissa tai­dosta solahtaa johonkin rooliin on hyötyä. Vaikkapa silloin, kun pitää pysyä rau­hal­lisen esi­miehen roo­lissa, vaikka sisällä kie­huisi. Tai kun tietää, että tun­nelman keveys ja iloisuus aut­tai­sivat asioiden ete­ne­mi­sessä, mutta oma fiilis on jotain muuta. Myös silloin voi ottaa näyt­te­lijän keinot käyttöön, ja hieman esittää. Ravistaa hen­ki­sesti kaiken tak­kui­levan yltään, ottaa oikean asennon ja ilmeen, palauttaa mieleen mikä tässä tilan­teessa on omassa roo­lissa kaikkein tär­keintä. Ja aloittaa. Roolit aut­tavat eri­tyi­sesti han­ka­lissa tilan­teissa, ja niiden kautta voi myös oppia uusia taitoja. Silloin on hel­pompi olla oma paras itsensä eri­lai­sissa tilanteissa. 

Nipot­ta­minen sen sijaan on tapa, josta on vaikea päästä eroon, jos sille on antanut vallan. Monesti nipot­ta­minen syntyy halusta pitää tilanne hal­lin­nassa. Siksi ei malta olla puut­tu­matta toisen teke­misiin ja tapaan tehdä. Vaikka mikään ei olisi menossa pieleen, nipottaja jaksaa puuttua pie­nim­piinkin yksi­tyis­kohtiin isom­mista rat­kai­suista puhu­mat­takaan. Jotkut kut­suvat nipot­ta­mista mik­ro­ma­na­gee­rauk­seksi, toiset kaikkeen puut­tu­mi­seksi. Nipot­ta­mi­sella ei yleensä onnistu saamaan aikaan kuin har­mis­tu­mista ja sitou­tu­misen vähe­ne­mistä, joten sen tilalle kan­nattaa kehittää toinen tapa olla vuo­ro­vai­ku­tuk­sessa muiden kanssa. Nipot­tajan maine kiirii pit­källe, eikä sel­laisen kanssa ole hyvä olla. 

Tutustu myös Malttiin ja Moit­ti­miseen, Liik­keeseen ja Lyk­kää­miseen, Kiin­nos­tukseen ja Kers­kailuun, Jut­teluun  ja Juoruun, Ihmet­telyyn ja Iloon, Har­joit­teluun ja Hai­hat­teluun, Guruun, Fraasiin, Edis­tä­miseen ja Epä­mää­räi­syyteen, Diver­si­teettiin, Caseen, BalanssiinArvos­ta­miseen ja Ankeut­ta­miseen

Soita 000 000 0000