Puhun, kirjoitan ja valmennan. Tietokirjailija, työnohjaaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, ultrajuoksija ja matkapyöräilijä.

Vinoutunut dramaturgia

Varo työyhteisön vinoutunutta dramaturgiaa

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Työyh­teisön esi­tykset raken­tuvat samoista ainek­sista kuin teat­te­ris­sakin. Sitä, mikä on joh­tanut ja keiden toi­mesta tapah­tumaan, josta orga­ni­saa­tiossa nyt kohistaan, ker­rataan työyh­tei­sös­säkin usein (prologi). Joskus puidaan myös sitä, miten sitten kävi ja missä osal­liset nyt ovat (epilogi). Kuoron roolia kan­tavat pienet klikit, jotka huo­leh­tivat oman näkö­kul­mansa ja ”tie­tonsa” välit­tä­mi­sestä muille. Johto ja esi­miehet osoit­tavat eri­lai­sissa tilai­suuk­sissa sanansa suoraan hen­ki­lös­tölle eli ylei­sölle ja puh­keavat välillä pitkiin mono­lo­geihin. Syrjään puhu­mista muis­tut­tavat monet kah­den­kes­kiset kes­kus­telut, joita kukin käy vuo­rollaan luot­to­hen­ki­löiden kanssa. Jokainen esitys on sekä hen­ki­lö­koh­tainen että kult­tuu­rinen viesti, jolla on monia tulkintamahdollisuuksia.

Hyvä draama ei vain toimi eläy­ty­misen paikkana vaan herättää ajat­te­lemaan ja poh­timaan vaih­toehtoja. Työyh­tei­sökin hyötyy sekä niistä dra­ma­tur­gi­sista kei­noista, jotka herät­tävät tunteet ja saavat samas­tumaan, että niistä, jotka akti­voivat kysymään, miet­timään ja toi­mimaan. Vaikka molempia tar­vitaan, moni orga­ni­saatio on kehit­tänyt itselleen vinou­tuneen dra­ma­turgian.

Vinou­tu­neessa dra­ma­tur­giassa ker­to­mi­selle on annettu pää­rooli. On unoh­dettu draaman kyky akti­voida omaa ajat­telua ja jäl­jelle on jäänyt vain tie­dottava puhe. Tällöin käydään esi­mer­kiksi muu­tosta läpi niu­kalla puheella ja tilas­tojen kautta. Jos epä­var­muuden koke­mukset nousevat pintaan, niihin vas­tataan uusilla mutta lyhyillä seli­tyk­sillä. Kun muu­tok­sessa ei päästä eteenpäin, lisätään ohjeis­tavaa puhetta. Sel­lainen vie­raan­nuttaa ja lisää koke­musta objektina olosta.  Oma toi­mijan ja vai­kut­tajan rooli jää syrjään.

Pelkkä fak­tojen esit­tä­minen onkin monen orga­ni­saation ongelma. Puhdas tieto ei aina sytytä, vaan etään­nyttää. Jos sen sijaan tuodaan mukaan yksi­tyis­kohtia, jotka saavat eläy­tymään, voimme nähdä ja tuntea mil­laista maa­ilmaa tavoi­tellaan – ja samastua siihen.

Vinou­tunut dra­ma­turgia voidaan korjata yhdis­tä­mällä työyh­teisön tie­dot­tavaan puheeseen juo­nel­lisen draaman voima ja ajat­telun akti­vointi. Silloin vai­ku­tetaan sekä tun­teisiin että toi­mintaan. Siihen tar­vitaan toi­sen­laista käsi­kir­joi­tusta: sel­laista, joka kes­kittyy juoneen ja har­kitsee tie­toi­sesti kään­ne­kohtia, hui­pen­nuksia ja rooleja. Käsi­kir­joitus kytkee kaikki mukaan toi­mi­jaksi sekä ajat­telun että tun­teiden tasolla. Se antaa jokai­selle mah­dol­li­suuden kokea itsensä tapah­tumien kes­kellä ole­vaksi sub­jek­tiksi, joka pystyy vai­kut­taman tilanteen ete­ne­miseen. Samalla se luo tilaa omaan rooliin eläy­ty­mi­selle ja oikealle vaikutelmalle.

Lue lisää kir­jastani Orga­ni­saa­tio­dra­ma­tur­gialla toimiva työyhteisö

Soita 000 000 0000