Puhun, kirjoitan ja valmennan. Tietokirjailija, työnohjaaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, ultrajuoksija ja matkapyöräilijä.

Draama

Työyhteisödraaman luonne

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Työyh­tei­sö­draamat läh­tevät liik­keelle osin asioista, mutta ennen kaikkea tun­ne­ko­ke­muk­sista.  Pää­tökset ja muu­tokset saavat välillä kiih­tymään ja ottamaan voi­mak­kaasti kantaa, mutta niillä ei yleensä ole niin suurta mer­ki­tystä kuin sillä, miten tuli koh­del­luksi. Saiko arvos­tusta, ketkä ovat suosion pii­rissä ja ketkä taas syr­jä­rai­teilla. Omien koke­musten lisäksi ollaan kiin­nos­tu­neita siitä, mitä muille tapahtuu.

Työyh­teisön käsi­kir­joitus voi kuvata huvit­tu­neesti arjen tilan­teita komedian keinoin tai tuoda mukaan romant­tisia piir­teitä, jolloin tari­noiden pää­paino on ihmis­suh­teissa ja niiden kehit­ty­mi­sessä. Kyseessä voi olla myös surua tai pahen­nusta herättävä tra­gedia. Orga­ni­saation elämä voi aika ajoin kääntyä fars­siksi, josta ei puutu kom­mel­luksia ja kom­pas­te­luita. Työyh­teisön käsi­kir­joitus voi myös muis­tuttaa tril­leriä, jossa yllät­tävät juonen käänteet seu­raavat toi­siaan ja jossa jän­nitys tai jopa kauhu valtaa kat­sojan.  Orga­ni­saa­tioille tyy­pil­lisiä tril­le­reiden ala­lajeja ovat psy­ko­lo­ginen trilleri (jolloin huomio kes­kittyy ihmis­suh­teisiin, liit­tou­tu­misiin ja syr­jäyt­tä­misiin) ja poliit­tinen trilleri (jonka pää­painona ovat val­ta­pyr­ki­mykset ja valtataistelu).

Joskus työyh­teisön käsi­kir­joitus on saanut piir­teitä oop­pe­rasta: tunteet ovat vahvoja, lavastus ja asut näyt­täviä ja pää­osien esit­täjät puh­keavat aika ajoin lau­lamaan kuoron säes­tyk­sellä aarian, joka kertoo syvim­mistä tun­teista ja pää­mää­ristä. Joinain hetkinä orga­ni­saa­tioissa taas tuntuu siltä, että kat­sellaan doku­ment­ti­teat­teria – sel­laisena sovi­tuksena, jossa ihmisten sijasta pää­osassa ovat ohjeet ja mate­ri­aalit sekä moni­mut­kaiset, usein byro­kraat­ti­sil­takin tun­tuvat tilannekulut.

Monen orga­ni­saation elämä muis­tuttaa jat­ku­va­juo­nista tele­vi­sio­sarjaa. Kyse ei ole yhdestä esi­tyk­sestä (vaikka nii­täkin on päi­vittäin kokouk­sissa ja sosi­aa­li­sissa tilan­teissa) vaan jos­takin, joka jatkuu aina uuden tuo­tan­to­kauden muo­dossa. Paljon yksit­täisiä tapah­tumia ja haa­rau­tuvia sivu­juon­teita, jotka työyh­teisön teemat ja roo­li­hahmot yhdis­tävät. Koettu painuu mieleen arjen tapah­tu­missa ja kuuluu puheis­samme. Alamme näyttää samalta, kuin työyh­teisön kult­tuuria ilmen­tävät käsikirjoitukset.

Työyh­tei­sö­draa­masta lisää kir­jassani Orga­ni­saa­tio­dra­ma­tur­gialla toimiva työyhteisö

Soita 000 000 0000