Puhun, kirjoitan ja valmennan. Tietokirjailija, työnohjaaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, ultrajuoksija ja matkapyöräilijä.

WP_20151014_016

Tunteet työyhteisössä

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Tunteet heräävät työyh­tei­sössä samoista asioista kuin muu­tenkin elä­mässä. Ilah­tu­mi­sesta. Epä­var­muu­desta. Uusista asioista ja ihmi­sistä. Muu­tok­sista. Yllät­tä­vistä tapah­tu­mista. Siitä, kuka puhuu kenenkin kanssa. Tai kenen kanssa ei puhuta. Mitä esimies tekee tai mitä hän jättää teke­mättä. Mihin asioihin johto on ottanut kantaa, mistä asioista taas ei kerrota mitään. Tunteet ovat iloa, surua, häm­mäs­tystä, kiukkua, malt­ta­mat­to­muutta, odo­tusta, pet­ty­mystä, tyytyväisyyttä.

Tun­tuuko sinusta siltä, että työ­pai­kalla tunteet eivät saa näkyä, tai ettet itse ainakaan ole mikään tun­neih­minen? Mieti hetki. Milloin vii­meksi olit työ­pai­kalla iloinen niin, että se oikein tuntui? Mitä vii­meksi häm­mäs­telit? Olit tyy­ty­väinen tai pettynyt?

Tunteet liit­tyvät tapaamme nähdä ja kokea eri tilanteet. Ne ker­tovat tavoit­teiden saa­vut­ta­mi­sesta tai tur­hau­tu­mi­sesta. Ne syn­tyvät sosi­aa­li­sissa tilan­teissa ja ker­tovat koke­muk­sista ja suh­teesta tun­teita herät­täviin hen­ki­löihin, tapah­tumiin ja ilmiöihin. Tunteet ohjaavat valin­to­jamme ja ker­tovat siitä, mitä pidämme tärkeänä.

Tun­teiden vai­kutus työn teke­miseen unohtuu usein päi­vit­täi­sessä työssä. Omat tun­teensa tun­nistaa hel­posti. Sen sijaan niiden vai­kutus muihin jää nopeissa tilan­teissa poh­ti­matta. Sel­laista esi­miestä tai kol­legaa, joka ei näytä tun­teitaan, pidetään hel­posti välin­pi­tä­mät­tömänä ja tun­teet­tomana. Se ei herätä luot­ta­musta, vaan epäi­lyksen: eikö toinen pysty ottaman huo­mioon ihmisiä tai kokemaan empatiaa.  Työn tulos ei riipu pel­kästään moti­vaa­tiosta ja kiin­nos­tuk­sesta työtä kohtaan. Tar­vit­semme myös työ­teh­tä­vissä toisen huo­miota, tukea ja yhteis­työtä. Siksi tun­teiden huo­mioi­minen on tärkeää.

Soita 000 000 0000