Sari Kuusela on kiinnostunut kaikesta siitä, mitä elämässä ja työyhteisöjen näyttämöllä ja kulissien takana tapahtuu. Vallasta ja johtamisesta väitellyt yhteiskuntat. tohtori, tietokirjailija.

Sari Kuusela on kiinnostunut kaikesta siitä, mitä elämässä ja työyhteisöjen näyttämöllä ja kulissien takana tapahtuu. Vallasta ja johtamisesta väitellyt yhteiskuntat. tohtori, tietokirjailija.

Vuo­ro­vai­ku­tus toi­mii elik­sii­rin tai myr­kyn lail­la. Ystä­väl­li­nen vuo­ro­vai­ku­tus kan­nus­taa yhteis­työ­hön. Innos­tuu ja saa lisää ener­gi­aa, kun tun­tee ole­van­sa samal­la puo­lel­la ja saa vas­ta­kai­kua. Sen sijaan tun­ne syr­jään jää­mi­ses­tä, ohi­te­tuk­si tule­mi­ses­ta tai kal­toin koh­te­lus­ta masen­taa ja syö ener­gi­aa. Sik­si se, miten koh­te­lem­me toi­siam­me työyh­tei­sös­sä, on rat­kai­se­vaa onnis­tu­mi­sel­le.

Tuot­ta­van ja hyvin­voi­van työyh­tei­sön ydin on koh­te­lus­sa. Rea­goim­me annet­tuun posi­tioon eli sii­hen, mitä mei­hin suh­tau­du­taan ja mitä odo­te­taan. Posi­tioin­ti tulee näky­väk­si kai­kis­sa arki­päi­vän koh­taa­mi­sis­sa ja kes­kus­te­luis­sa. Osoi­tam­me toi­sil­lem­me pie­nin sävyin ja elein odo­tuk­sem­me ja tavoit­teem­me ja samal­la toi­sel­le tämän pai­kan. Pidän­kö tois­ta esi­mer­kik­si tär­keä­nä vai toi­sar­voi­se­na, ammat­ti­lai­se­na vai osaa­mat­to­ma­na tai sel­lai­se­na, jon­ka kans­sa olo­suh­teis­ta riip­pu­mat­ta pär­jät­tä­vä?

Suh­tau­mi­sel­la on mer­ki­tys­tä. Posi­tioin­ti toi­mii ikään kuin sil­mä­la­sei­na, jon­ka kaut­ta näkee toi­set ja maa­il­man. Sitä ei voi vält­tää, vaan jokai­nen meis­tä posi­tioi sekä itsen­sä että muut kai­kis­sa vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teis­sa. Annet­tuun posi­tioon voi suos­tua ja toi­mia sen mukai­ses­ti, tai kiis­tää sen ja tar­jo­ta tilal­le toi­sen­lais­ta. Mik­si posi­tioin­nin tun­nis­ta­mi­nen on hyö­dyl­lis­tä? Työyh­tei­sö, jos­sa kiin­ni­te­tään huo­mio­ta sosi­aa­li­siin tilan­tei­siin ja hyvään koh­te­luun, on vah­vem­pi myös amma­til­li­ses­ti.

Vaik­ka huo­maa­vai­suus ja läm­min suh­tau­tu­mi­nen on osal­le luon­te­vaa, vaa­tii ystä­väl­li­syys tie­toi­suut­ta ja teko­ja. Odo­tus­ten vas­tai­nen käyt­täy­ty­mi­nen, vaik­ka­pa ter­veh­ti­mät­tä tai vas­taa­mat­ta jät­tä­mi­nen, koe­taan epäys­tä­väl­li­sek­si ja yhtei­sön arvo­ja rik­ko­vak­si. Samoin jos kes­key­te­tään jat­ku­vas­ti, ei anne­ta puheen­vuo­roa tai jos kes­kus­te­lu­jen aloi­tuk­siin ja lope­tuk­siin liit­ty­vät tavan­omai­set koh­te­liai­suus­ru­tii­nit puut­tu­vat, syn­tyy vai­ku­tel­ma tylys­tä koh­te­lus­ta, kuten Pirk­ko Muik­ku-Wer­ner on kuvan­nut.

Koh­te­lias ja epä­koh­te­lias tapa toi­mia tart­tu­vat työyh­tei­sös­sä hel­pos­ti, var­sin­kin jos on kyse mie­li­pi­de­vai­kut­ta­jas­ta. Huo­maa­vai­suus lisää tun­net­ta arvos­ta­mi­ses­ta, kyl­mä­kis­koi­suus välin­pi­tä­mät­tö­myy­den koke­mus­ta. Sik­si koh­te­liai­suu­des­sa ei ole kyse vain hyvis­tä käy­tös­ta­vois­ta, vaan orga­ni­saa­tion tun­nel­man ja sosi­aa­lis­ten suh­tei­den raken­ta­mi­ses­ta. Läm­pi­mät suh­teet moti­voi­vat, kyl­mät kar­kot­ta­vat, roo­lis­ta ja ase­mas­ta riip­pu­mat­ta.

Pin It on Pinterest