Sosiaalisen vallan maailma on meille kaikille tuttu. Siinä on kyse vaikuttamisesta: kuka kuuntelee ketä, keneltä kysytään neuvoa, kenen mielipide on painavin ja ratkaisevin.
Palauta mieleesi vaikka viimeisin tapaaminen ystävien kanssa, sukujuhlat, harrastusporukan kokoontuminen tai työpaikan palaveri. Kuka kerää ihmiset ympärilleen? Ketä katsellaan hieman ihaillen tai kenties epäillen? Ketkä tuntuvat pitävän kaikki langat käsissään, keiden epäillään rikkovan tavoitellun sopusoinnun? Entä ketkä ovat niitä, joiden rooli on peesata auliisti kaikkea, mitä sanotaan, ja siten osoittaa tukea ryhmän henkisille auktoriteeteille? Mistä vain ryhmästä voi aika nopeasti nähdä, millaiseksi suhteet ovat muodostuneet.
Käyttäytyminen on keskeisin tapa käyttää sosiaalista valtaa. Jokaisella meistä on lukuisia tapoja osoittaa, mitä haluaa, mitä odottaa ja mitä ei hyväksy. Siihen ei aina edes tarvita sanoja, sillä päättelemme ilmeistä ja eleistä, miltä toisista tuntuu ja mitä asiat merkitsevät. Havainnot auttavat suunnistamaan sosiaalisissa tilanteissa, mutta voi tilanteet tietenkin tulkita ihan väärin. Silloin vuorovaikutus voi alkaa takkuilla.
Tiedät varmasti kokemuksesta, että jotkut ovat halukkaampia käyttämään valtaansa kuin toiset. Se voi johtua suuremmasta halusta vaikuttaa tai opituista pärjäämisen keinoista. Mutta kyse ei ole vain henkilökohtaista ominaisuuksista, sillä meillä kaikilla on valta valita, miten toimimme ja kuka saa tahtonsa läpi. Vai onko?
Kenties mietit, että ei pidä paikkaansa, sinä et voi sille mitään, miten muut käyttäytyvät. Se on totta, mutta yhtä totta on se, että vaikutat muihin osoittamalla heille omalla käyttäytymiselläsi, miten heihin suhtaudut.
Rohkaiset esimerkiksi sanallisesti tai annat ymmärtää olevasi tukena, vaikket sitä suoraan sanoisikaan. Jättäydyt tietoisesti syrjään silloin, kun et halua ottaa kantaa, tai varmistat näyttävästi, että kaikki tietävät, mitä mieltä olet. Osoitat myös sanattomasti myötätuntoa tai inhoa, toivetta olla lähellä tai pysyttäytyä kaukana, ja jo pelkästään äänensävysi ja ilmeesi kertoo, mitä todellisuudessa ajattelet, vaikka et puhuisi mitään.
Tämä on juuri sitä vuorovaikutuksen valtaa, jota meillä kaikilla on, riippumatta muiden toiminnasta. Ajattele vain hetki itseäsi eri tilanteissa. Keskustelemassa hyvän työkaverin kanssa tai henkilön kanssa, jota et todellakaan voi sietää. Kertomassa työpaikan johdolle vastuullasi olevasta projektista tai antamassa palautetta asiakaspalvelussa siitä, ettei kaikki ole sujunut niin kuin odotit. Uskoutumassa ystävälle tai kritisoimassa muiden toimintaa. Osoitat joka tilanteessa ilman sanojakin, mitä mieltä oikeasti olet.
