Sari Kuusela on kiinnostunut kaikesta siitä, mitä elämässä ja työyhteisöjen näyttämöllä ja kulissien takana tapahtuu. Vallasta ja johtamisesta väitellyt yhteiskuntat. tohtori, tietokirjailija.

Sari Kuusela on kiinnostunut kaikesta siitä, mitä elämässä ja työyhteisöjen näyttämöllä ja kulissien takana tapahtuu. Vallasta ja johtamisesta väitellyt yhteiskuntat. tohtori, tietokirjailija.

Palau­te ei ole help­po laji. Sitä tun­tuu aina ole­van lii­an vähän (palau­te­va­je), lii­kaa (tur­haa ohjaus­ta) tai vää­rän­lais­ta (ei ymmär­re­tä mikä on tär­ke­ää). Vaje voi syn­tyä myös sii­tä, että palau­tet­ta tulee vää­räl­tä hen­ki­löl­tä (ei arvos­tet­tu­jen jou­kos­sa) tai se anne­taan tilan­tees­sa, joka ei nyt satu sopi­van itsel­le (vää­rä ajan­koh­ta). Ei ihme, että palaut­tees­ta ja var­sin­kin sen puut­tees­ta on niin pal­jon puhet­ta.

Työyh­tei­söis­sä palau­te on vält­tä­mä­tön. Se on pait­si oppi­mi­sen edel­ly­tys myös tär­keä osa arvos­ta­vaa yhteis­työ­tä. Ilman vas­ta­kai­kua emme tie­dä ase­maam­me ryh­mäs­sä. Palau­te on ikään kuin pei­li, joka näyt­tää, mil­tä toi­min­ta­ni tun­tuu muis­ta. Pahim­mil­laan palau­te­va­je ohit­taa, syr­jäyt­tää ja saa epäi­le­mään, että jotain on pie­les­sä. Aina­kin muis­sa, jol­lei itses­sä.

Hyvä palau­te aut­taa eteen­päin ja roh­kai­see kiin­nit­tä­mään huo­mio­ta olen­nai­siin asioi­hin. Palau­tet­ta anne­taan toi­min­nas­ta, ei toi­sen per­soo­nas­ta tai omi­nai­suuk­sis­ta. Tie­dät kyl­lä peri­aat­teet. Mut­ta miten toteut­taa näi­tä ohjei­ta käy­tän­nös­sä? Seu­raa­vas­sa on kol­me palaut­teen anta­mi­sen pää­pe­ri­aa­tet­ta. Nou­dat­ta­mal­la nii­tä vähen­nät palau­te­va­jet­ta ja luot hyvän perus­tan avoi­muu­del­le ja kehit­ty­mi­sen kult­tuu­ril­le.

  • Poh­di ennen palaut­teen anta­mis­ta het­ki, mik­si annat palau­tet­ta. Jos palau­te on omien tun­tei­den pur­ka­mis­ta, ran­gais­tuk­sen sävyi­nen huo­mau­tus tai tapa siir­tää oma vas­tuu toi­sel­le, jätä palau­te anta­mat­ta. Palaut­teen teh­tä­vä on aut­taa eteen­päin, ei syyl­lis­tää tai ran­gais­ta.
  • Anna täs­mäl­li­nen ja ymmär­ret­tä­vä palau­te. Ker­ro havain­to­si, älä esi­tä tul­kin­to­ja tapah­tu­man syis­tä. Palau­te ker­ro­taan tie­tys­tä tilan­tees­ta, ei ylei­se­nä palaut­tee­na hen­ki­lön toi­min­taan liit­tyen.
  • Jos­kus palau­te tun­tuu pahem­mal­ta kuin palaut­teen anta­ja enna­koi. Älä jätä palaut­teen saa­jaa yksin, vaan etsi hänen kans­saan rat­kai­su­ja sii­hen, miten toi­mia toi­sin. Seu­raa tilan­net­ta, vah­vis­ta hyvin suju­nei­ta tilan­tei­ta ja ota asia tar­vit­taes­sa uudel­leen puheek­si.

Palau­te­va­jet­ta ei kor­vaa vain mää­rä. Tapa, jol­la kes­kus­te­lu käy­dään, on rat­kai­se­va. Läm­pö ja arvos­tus ovat kei­no­ja, joil­la pai­ka­taan köm­pe­löt­kin sana­va­lin­nat. Mitä parem­mat suh­teet työyh­tei­sös­sä val­lit­se­vat, sitä vähem­män se kär­sii palau­te­va­jees­ta.

Pin It on Pinterest