Puhun, kirjoitan ja valmennan. Tietokirjailija, työnohjaaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, ultrajuoksija, matkapyöräilijä ja kaupunkivaeltaja.

Solmukohtia
Vuorovaikutus ja yhteisöjen maailma

Mielenmaisemia 
Juoksu, matkapyöräily, kaupunkivaellus ja mielenmaisemat.

IMG_5454

Organisaatiokulttuurin voima

Se saa sinut pon­nis­te­lemaan yhteisen pää­määrän eteen tai pitämään tiu­kasti kiinni omista tavoit­teistasi. Tuomaan mie­li­pi­teesi avoi­mesti esille tai puhumaan työ­asioista vain asian­omaisten selän takana. Olemaan mukana tai pysymään syr­jässä. Uudis­tumaan, ottamaan kantaa ja luomaan hyvää fii­listä. Tekemään tulosta, sitou­tumaan työhön ja innos­tumaan siitä, mitä on meneillään. Tai pahim­millaan menet­tämään kiin­nos­tuksen, olemaan välin­pi­tä­mätön ja tur­hau­tunut. Kult­tuu­rilla on kaikki nämä puolet – kyky innostaa, kyky tur­hauttaa ja kyky lannistaa.

Orga­ni­saa­tio­kult­tuu­rissa on kyse niistä joskus tie­dos­ta­mat­to­mista mutta itsestään sel­vistä tavoista ja usko­muk­sista, jotka ovat yhteisiä työyh­tei­sölle. Tavat ohjaavat teke­mistä ja käyt­täy­ty­mistä ja muut­tuvat vähi­tellen ryhmän tun­nus­mer­kiksi. Kaik­kialla missä on yhteisiä koke­muksia, on oma kult­tuuri. Joko muo­dos­tu­massa tai ajan myötä jo syntynyt.

Kult­tuuri kuvataan usein jää­vuorena. Jää­vuoren huippu on kult­tuurin näkyvä ja tie­toinen osa; se minkä voi orga­ni­saa­tiossa kuulla, nähdä ja tuntea. Tai lukea kir­joi­te­tuista ohjeista, toi­min­ta­mal­leista ja polii­ti­koista. Suurin osa kult­tuu­rista on kui­tenkin pinnan alaista, niin itsestään selvää ettei sitä ole kuvattu tai aina edes kovin hyvin tie­dos­tettu.  Mihin uskotaan, mitä pidetään tär­keänä ja miten ihmisiin suhtaudutaan.

Kult­tuurin kes­keinen tehtävä on luoda sel­keyttä orga­ni­saation päi­vit­täisten tilan­teiden rat­kai­se­miseen. Se kertoo, mihin pyrkiä ja keinot tavoit­teiden saa­vut­ta­miseen. Se opettaa erot­tamaan tärkeät asiat vähemmän tär­keistä ja huo­leh­timaan orga­ni­saation ihmis­suh­teista. Mutta huo­li­matta kai­kesta enna­koin­nista ja toi­min­ta­mal­leista, orga­ni­saa­tiossa tapahtuu aina jotain yllät­tävää. Satun­naisuus onkin olen­nainen osa kult­tuuria – sitä ei voi suun­ni­tella tai toteuttaa loppuun asti. Me ihmiset teemme siitä niin arvaa­mat­toman ja samalla mielenkiintoisen.

Miksi orga­ni­saa­tio­kult­tuu­rista kan­nattaa olla kiin­nos­tunut? Lähie­simies saa kuvan ryh­mänsä arvos­tuk­sista ja toi­mintaa todel­li­suu­dessa ohjaa­vista peri­aat­teista, ja pystyy huo­mioimaan ne esi­mies­työssä. Kes­ki­johto saa kult­tuurin kautta tietoa siitä, miten uudis­ta­minen kan­nattaa suun­ni­tella ja toteuttaa. Tun­nis­ta­malla orga­ni­saation eri osien kult­tuurin ylin johto pystyy paremmin arvioimaan esi­mer­kiksi kehi­tys­oh­jelmien ja orga­ni­saa­tio­muu­tosten tarpeet ja mah­dol­li­suudet. Ilman kult­tuuria ei meistä synny yhteisöä, eikä ilman meitä synny tulosta.

Lue lisää aiheesta: Orga­ni­saa­tio­elämää – kult­tuurin voima ja vai­kutus (Sari Kuusela, Talentum 2015)

Soita 000 000 0000