Mistä kirjoittaminen alkaa? Joskus ideasta, joskus pyynnöstä, joskus siitä, että miettii, mitä haluaisi ymmärtää paremmin. Tällä kertaa kirjoittaminen alkoi havainnoista ja sopivasta ajankohdasta.
Se, mitä ihmisten välillä ja mielessä tapahtuu, on sekä kiehtovaa että kummallista. Olet ehkä samoin kuin minä joskus miettinyt, miksi joidenkin kanssa kaikki sujuu, toisten kanssa hankausta ei voi välttää. Miksi tunnelma voi muuttua hetkessä tai jotkut ajatukset jäävät vaivaamaan. Mikä selittää yllättävän hyvän tai kurjan olon, ja miksi tietyt tilanteet ja keskustelut toistuvat kuin samaa kaavaa noudattaen. Tai miksi joskus on ymmällään tutussakin seurassa siitä, mitä nyt on meneillään. Kuulostaako tutulta? Näitä mietin, ja lomalla kirjoittamiseen oli hyvää aikaa.
Matkapäivien rytmi ja vaihtuvat maisemat antavat tilaa uudelle. Pyöräilyn ja kävelyn toistuva liike rauhoittaa ja ohjaa olemaan läsnä hetkessä. Kun on irti päivittäisistä rutiineista ja vain kulkee, ajatuksilla on tilaa vaeltaa. Mieli täyttyy ja tyhjenee, järjestyy ja uudistuu, ja tärkeät asiat alkavat löytää paikkansa. Päätin paneutua joka päivä yhteen havaintoon ja antaa sanat sille, mitä koemme päivittäin, mutta jonka usein painaa pinnan alle.
Mutta ei kirja tietenkään kerralla ole valmis. Kesäloman muistiinpanoista kasvoi seuraavan puolentoista vuoden aikana tietokirjan käsikirjoitus. Kirjoittaminen on prosessi, jossa havainnot, ajattelu, taustatyö ja kirjoittaminen vuorottelevat koko prosessin ajan. Sen voisi tiivistää vaikka näin:
Ensin syntyy idea ja työotsikko, hahmotelma sisällöstä ja näkökulmasta. Sitten pitää löytää sopiva ajankohta kirjoittamiselle; joskus se on heti, toisinaan taas ajatus saa odotella pidempään oikeaa aikaa. Mutta vaikka motivaatio olisi kova, ei mitään saa aikaan ilman, että syntyy rutiini kirjoittaa säännöllisesti.
Ensimmäinen versio syntyy idean ja alustavan rakenteen pohjalta. Sen työstäminen vaatii usein tiivistämistä, joskus tekstin lihottamista, yleensä molempia, ja tietenkin palautetta. Sitten kirjoittaa uudelleen ja uudelleen, kunnes on viimeistelyn aika. Silloin pienetkin yksityiskohdat, jotka aiemmin ovat jääneet syrjään, alkavat kiinnittää entistä enemmän huomiota. Lopulta on aika uskaltaa lopettaa työstäminen ja luopua tekstistä ensimmäisen kerran. Se palaa vielä kustannustoimittajan kommenteilla, saa lopullisen silauksen, taitetaan ja julkaistaan. Ideasta on kasvanut käsikirjoitus, käsikirjoituksesta kirja.
Tällä kertaa tuloksena on havaintoja tunteiden vaikutuksesta, vuorovaikutuksen merkityksestä, mielen voimasta ja ihmissuhteista. Mielenmaisemia – merkityksellisen elämän jäljillä (2020, Partuuna) on kirja siitä, mitä tapahtuu ihmisten välillä arjen vuorovaikutustilanteissa. Se kuvaa hetkiä, jotka koskettava tunteita, paljastavat suhtautumisen ja saattavat muuttaa suhteita ihmisten välillä. Se auttaa ymmärtämään itseä ja muita paremmin ja antaa myös mahdollisuuden katsoa itseään muiden silmin. Samalla kirja on myös matkakertomus, joka kertoo pyöräilyn ja kävelyn voimasta.
Teksti on alun perin julkaistu Tietoasiantuntija-lehdessä 2/2021.
