Puhun, kirjoitan ja valmennan. Tietokirjailija, työnohjaaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, ultrajuoksija ja matkapyöräilijä.

Katseet

Katseiden kohteena

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Sosi­aa­liset tilanteet altis­tavat kat­seiden koh­teena ole­mi­selle ja samalla arvioin­nille. Mil­lainen vai­ku­telma syntyy, toi­miiko odo­tusten mukai­sesti, mokaako vai tun­tuuko hyvältä tyy­piltä. Katse tun­nustaa toisen ihmisen vuo­ro­vai­ku­tuksen osa­puo­leksi, toteaa Janne Sep­pänen kir­jassaan Katseen voima (2008). Samalla katse pal­jastaa kiin­nos­tuksen ja suh­tau­tu­misen.  Välttely kertoo, ettei halua kom­mu­ni­koida toisen kanssa, kiin­nos­tunut katse kertoo yhtey­destä ihmisten välillä.

Kat­so­misen tapaa sää­te­levät kult­tuu­riset normit. Tui­jot­ta­minen sosi­aa­li­sissa tilan­teissa ei yleensä ole hyvien tapojen mukaista, mutta teat­te­rie­si­tyk­sissä tai puheen­vuoroa kuun­nel­lessa yleisön jatkuva katse kuuluu asiaan. Yleisö, jonka huomio on muualla kuin näyt­tä­möllä, häm­mentää esiin­tyjää. Eikö aihe kiin­nosta, kokeeko yleisö myö­tä­häpeää vai mistä on kyse?

Ollessaan kat­seiden koh­teena näkee itsensä toisten silmin. Kuva voi olla itselle mie­luisa tai tuntua vie­raalta. Koke­musta ei voi kui­tenkaan välttää. Esi­mies­a­se­massa oleva on jo ase­mansa takia jat­kuvan tark­kailun koh­teena, mutta saman huomion saa vuo­rollaan aina se, joka on aktii­vinen. Kat­seiden sisällön tun­nistaa heti. Ne voivat olla läm­pimiä, hyväk­syviä tai roh­kai­sevia. Tai kylmiä, välin­pi­tä­mät­tömiä, tym­pään­ty­neitä tai jopa viha­mie­lisiä. Omat asenteet pal­jas­tuvat hel­posti, vaikka niitä kuinka yrit­täisi piilottaa.

Kat­seesi on par­haita vies­tin­tä­kei­nojasi. Suh­tau­tu­mi­sesta riippuen se luo yhteyden muihin tai hei­kentää sitä silmäys kerrallaan.

Soita 000 000 0000