Johtamisen ytimessä

Olin kan­sain­vä­lisen NNKY-päivän aamiai­sella kes­ki­viikkona (kiitos kut­susta Anne!), ja teemana oli tyt­töjen ja nuorten naisten joh­tajuus. Valoisa ja lämmin tun­nelma, sali täynnä kuu­li­joita, tut­tujen tapaa­mista ja uusiin tutus­tu­mista. Olo­suhteet olivat otol­liset hyvälle päivän avauk­selle. Esiin­tyjien oival­tavat puheen­vuorot tekivät sel­väksi, että joh­ta­misen ydin on sama riip­pu­matta siitä, kuka tai minkä ikäinen joh­tajan roo­lissa toimii. Tässä muu­tamia poi­mintoja aiheesta.

Moni­kult­tuu­rissa ympä­ris­töissä toi­minut Pau­liina Par­hiala korosti, että joh­ta­minen tapahtuu aina tilan­teessa, vuo­ro­vai­ku­tuk­sessa yhteisön kanssa ja yrittäen käyttää järkeä. Joh­ta­minen, niin kuin mikä tahansa ihmisten välinen vuo­ro­vai­kutus, lähtee ihmis­kä­si­tyk­sestä.

 Näkö­kulma ihmis­kä­si­tykseen on herättävä. Mitä oikeasti, sisim­mässäsi, ajat­telet toi­sista ja heidän tavastaan toimia ja kult­tuu­rista tot­tu­muk­sista? Pidätkö omaa näke­mystäsi kui­tenkin oikeimpana, sel­laisena, jonka mukaan kaikkien muiden tulee toimia? Kuten Pau­liina Par­hiala sanoi, joh­ta­minen ei ole koskaan neut­raalia, vapaata arvoista ja ideo­lo­gioista. Ja se näkyy odo­tuk­sis­samme, omassa tavas­samme toimia ja eri­tyi­sesti siinä, mitä pienet eleet, puheen sävyt ja tapa katsoa tai väl­tellä kat­setta kertoo siitä, mitä oikeasti toi­sesta ajattelee. 

Mitä tapasi olla tilan­teissa kertoo sinusta ja suh­teestasi muihin? Luu­letko, että muut kokevat sinut samoin kuin mihin itse pyrit? 

Joh­ta­mista tutkiva Kata­riina Yrjön­koski korosti joh­ta­mi­sessa vision mer­ki­tystä ja tien näyt­tä­mistä sitä kohti. Joh­ta­mi­sessa ei ole kyse ase­masta tai tit­te­listä, vaan vai­kut­ta­mi­sesta, esi­merkin näyt­tä­mi­sestä, pal­ve­le­mi­sesta ja vastuun kan­nosta. Joh­ta­minen on opit­ta­vissa oleva taito, ei syn­nyn­näinen ominaisuus. 

Joh­ta­misen tehtävä on muuttaa maailma parem­maksi pai­kaksi, tii­visti Kata­riina Yrjön­koski. Lauseeseen lisätään usein pieni varaus siitä, että se saattaa kuu­lostaa nai­vilta tavoit­teelta. Mutta onko se todel­li­suu­dessa saa­vut­ta­ma­tonta? Eikö jokainen ihmisten välinen koh­taa­minen ole mah­dol­lisuus parempaan huo­miseen ja samalla toisen itse­tunnon vah­vis­ta­miseen? Joh­ta­minen, niin kuin vuo­ro­vai­ku­tuskin, voi muuttaa maa­ilmaa. Mihin suuntaan, riippuu sinusta itsestäsi.

Ps. Miten tyt­töjen ja nuorten naisten joh­ta­juuden oppi­mista voisi tukea? Sillä, että ottaa mukaan, antaa vas­tuuta, tukee oppi­mista ja vah­vistaa itse­tuntoa. Ja eri­tyi­sesti sillä, että tekee arjen tekoja näky­väksi ja antaa mah­dol­li­suuksia ja työ­teh­täviä. Mitä aktii­vi­semman men­torin teet itsestäsi lähi­piirin ja ympä­ristön nuo­rille nai­sille, sitä enemmän muutat maa­ilmaa. Sillä maailma muuttuu myös teko kerrallaan.