Kirjani

Valta ilmiönä ja kes­kus­telun aiheena on noussut viime vuosien aikana Suo­messa jul­kiseen keskusteluun.

Valta ilmiönä ja kes­kus­telun aiheena on noussut viime vuosien aikana Suo­messa jul­kiseen kes­kus­teluun. Suomen Aka­temian Valta Suo­messa –tut­ki­mus­oh­jel­massa (2007–2010) on valtaa tut­kittu suo­ma­laisten val­ta­ra­ken­teiden kan­nalta. Koko­naiskuva val­lan­käytön piir­teistä eri­tyi­sesti joh­ta­misen kan­nalta on kui­tenkin vielä puutteellinen.

Sari Kuusela osal­listuu sosi­aa­lip­sy­ko­logian alaan kuu­lu­valla tut­ki­muk­sellaan suo­ma­laiseen val­ta­kes­kus­teluun tuo­malla siihen mukaan esi­miehen ja joh­tajan näke­mykset val­lan­käy­töstä joh­ta­mi­sessa. Kes­ki­johdon val­lan­käytön koke­musten tut­ki­minen täy­dentää suo­ma­laisten val­ta­ra­ken­teiden tar­kas­telua nos­ta­malla esiin val­lan­käytön inhi­mil­lisen puolen.

Tut­ki­muk­sessa kysytään, mil­lainen on vallan arki­päivä joh­ta­mi­sessa. Tätä on tar­kas­teltu kes­ki­johdon tee­ma­haas­tat­te­luiden ja niissä ker­rot­tujen val­ta­ta­ri­noiden kautta. Kes­ki­johto on kak­sois­roo­lissa, sillä he ovat sekä alais­tensa esi­miehiä että esi­mie­hensä alaisia. Tut­kimus osoitti, että esimies voi käyttää valtaa alai­seensa, alainen esi­mie­heensä ja kol­legat toi­siinsa. Siten kukin on vuo­rollaan sekä sub­jekti (val­lan­käyttäjä) että objekti (val­lan­käytön kohde).

Tut­ki­muksen tulosten mukaan koke­mukset val­ta­ti­lan­teista voidaan kuvata menestys‑, oppimis- ja pet­ty­mys­ta­ri­noina. Val­ta­ti­lan­teita yhdistää kokemus lop­pu­tu­lok­sesta ja siihen liittyvä tun­netila. Val­ta­ti­lan­teissa taus­talla vai­kut­tavat arvot ovat hal­linta, hyvät ihmis­suhteet, vai­kut­ta­minen ja oikeu­den­mu­kaisuus. Tulosten perus­teella nai­silla ja mie­hillä on eri­lainen suhde valtaan ja sen mer­kitys on heille eri­lainen. Eron voi tii­vistää siihen, että valta on nai­sille tiimin työn tuke­mista ja mie­hille mah­dol­lisuus vai­kuttaa. Nai­sille valta mah­dol­listaa joh­ta­misen ja on keino päästä tavoit­teisiin. Mie­hille valta on moti­voiva tekijä ja keino ohjata toi­mintaa. Naiset näkevät vallan siten yhtei­söl­lisenä ilmiönä, miehet taas yksilöllisenä.

Kokemus val­lan­käy­töstä syntyy sosi­aa­li­sissa tilan­teissa vuo­ro­vai­ku­tuksen keinoin, eri­tyi­sesti posi­tioinnin kautta. Posi­tiointia voidaan kutsua arki­kie­lellä “paikan osoit­ta­mi­seksi”. Sillä val­lan­käyttäjä pyrkii ohjaamaan tilanteen kulkua omien tavoit­tei­densa mukai­sesti. Sen tuloksena val­lan­käytön koh­teeksi itsensä koke­valle syntyy tunne siitä, miten häntä arvos­tetaan ja mitä vai­ku­tus­mah­dol­li­suuksia hänelle annetaan. Val­ta­ko­kemus on siis ennen kaikkea tunne ja kokemus odo­tusten täyttymisestä.